Korvaavat setelit eli tähtisetelit
Muut artikkelitKorvaavien, eli kansanomaisesti tähtiseteleiden painaminen aloitettiin Suomessa vuonna 1955. Korvaavien seteleiden nimitys tulee siitä, että ne sijoitettiin setelinippuun korvaamaan laaduntarkastuksessa hylätyt setelit. Seteleiden valmistuksessa on useita eri työvaiheita, joten setelin korvaamiseen voi olla monia syitä, esimerkiksi värivirhe.
Korvaavat setelit tunnistaa tavallisesti sarjanumeron perässä olevasta tähdestä. Vuosina 1955–1957 tähtisetelit painettiin A-kirjainmerkinnällä. Seuraavasta setelityypistä, eli vuodesta 1963 alkaen seteleissä käytettiin myös muita kirjaimia sen mukaisesti, mitä kirjainta painatuserässä sillä hetkellä käytettiin. Tähtikuvion ainut tehtävä oli ilmoittaa, että tähtiseteli eroaa numeroinniltaan ja mahdollisesti kirjaimeltaan muista seteleistä kyseisessä nipussa.
Korvaavien seteleiden numerointi on jatkuva, vaikka kirjain sarjanumeron edessä vaihtuisi. Keräilijän tämä on hyvä tietää, sillä joillain kirjaimilla tavoiteltu pieni sarjanumero voikin olla oikeasti iso. Vain A-kirjainsarjan seteleistä saattaa löytää numerolla 0000001 varustetun tähtisetelin. Katso tähtiseteleiden sarjanumerotaulukosta kaikki sarjanumerovälit.
Korvaavat setelit ilman tähteä
Kuten aina rahoista puhuttaessa, myös tässä aiheessa on omat erikoisuutensa. Nämä ovat korvaavat setelit ilman tähtimerkintää. Näiden seteleiden korvaavuus käy tähden sijasta ilmi sarjanumeron edessä käytetystä kirjaimesta:
- 1963 5 mk Litt. A T-sarja
- 1963 5 mk Litt. B I-sarja
- 1963 10 mk Litt. A AÖ-sarja
- 1975 500 mk I-sarja
- 1976 100 mk I-sarja
- 1977 50 mk I-sarja
- 1980 10 mk I-sarja
Muutokset sarjanumerointiin
Vuoden 1980 Litt. A 10 mk setelin myötä luovuttiin tähden käytöstä korvaavuuden ilmaisimena ja siirryttiin sarjanumerointiin, jossa numerot kertovat setelin olevan korvaava seteli. Ensimmäisestä numerosta voi päätellä setelin nimellisarvon, kolme seuraava ilmaisevat sarjan ja loput ovat varsinainen järjestysnumero kyseisessä sarjassa.
Seuraavaan listaan on kerätty tähdettömien korvaavien seteleiden sarjanumeroiden alut:
- 1980 10 mk Litt. A: 1991, 1992
- 1986 10 mk: 1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996, 1997
- 1986 50 mk: 3991
- 1986 100 mk: 5991
- 1986 1000 mk: 8991
Korvaavien seteleiden keräilyarvo
Korvaavien seteleiden keräilyarvo on luonnollisesti korkeampi kuin samanlaisen tavallisen setelin. Korvaavista setelistä arvokkaimpia ovat kirjaintunnuksen mukaan korvaavia olevat setelit. Korkeampi keräilyarvo voi johtua esimerkiksi siitä, ettei tähdettömien seteleiden korvaavuutta heti tiedetty, minkä vuoksi paljon seteleitä ehti poistua kierrosta. Esimerkiksi vuoden 1980 10 mk I-sarjan seteli voi täysin sileänä maksaa 200–300 euroa. Kuten minkä tahansa setelin, myös korvaavien seteleiden arvonmäärityksessä setelin kunto, sarjanumero ja kirjain vaikuttavat luonnollisesti rahan keräilyarvoon.
Korvaavien seteleiden loppu
Korvaavien seteleiden käytöstä luovuttiin 1986 Litt. A sekä 1993 20 mk setelityyppien myötä. Näiden seteleiden kohdalla virheellisten seteleiden tilalle painettiin uusi samalla sarjanumerolla oleva seteli.
Lähteet
Erkki Borg: Rahan Väärti 1980
Onni Viitala: Suuri suomalainen setelikirja 2001
SNY: Keräilijän opas 2008